Peten äiti ja täti tulivat Goalle, Arporaan muutama päivä sitten. Kävimme heidän kanssaan ensimmäisenä päivänä tuossa omalla lähirannallamme. Päivä oli mukava, vaikka matkalaiset olivatkin hieman väsyneitä. Aallot olivat sinä päivänä taas todella kovat, ja uiminen oli hieman vaikeaa heille. Kyllä he meressä kävivät, vaikka pyllähtelivätkin kumoon tuon tuosta, ja aallot huuhtoivat rantavedessä rähmällään olevien rouvien yli. Jokatapauksessa päivä rannalla meni mukavasti aalloista huolimatta, rouvat olivat rantatuoleilla ja uivat sen minkä uivat. Anoppini sisko ui enemmän ja oli merestä enemmän innostunut, oppi aaltojen mukana jo hyppimäänkin. Häneen tutustuin oikeastaan vasta nyt, hän tuntui hyvin räväkältä persoonalta, jota kaavat eivät ole päässeet kangistamaan. On aina mukava tutustua uusiin ihmisiin joiden kanssa juttu ja nauru luistaa. Lasten sydämet uusi tuttavuus myös vei mennessään.
Söimme rannalla ihanaa ruokaa ja aika kului nopeasti. Meidän intialaiset tuttavamme kättelivät ja juttelivat vuolaasti uusille tulokkaille. Myyjiä saimme niskaamme valtavat määrät, koska uusista matkalaisista näkee yleensä ihonvärin perusteella, että he ovat vasta tulleita. Myynti rauhoittuu yleensä ihonvärin tummuttua. Saimme myös mukavia tuliaisia Suomesta. Itse annoimme tervetuliaislahjaksi pullon Odomusta eli myrkkyä moskiittojen varalle pimeisiin iltoihin. =)
Päivän päätteeksi Pete saatteli heidät taksiin, ja luulen että yöunet tulivat hotellilla hyvin. Takana pitkä raskas matka sekä päivä kuumassa helteessä ja hulinassa, sekä varmastikin jonkinsortin kulttuurishokki koko maasta ja osasta sen ylitsevuotan iholle tulevaa kansaa.
Eilen lapset olivat anopin ja siskonsa hotellilla aamusta saakka. Hotellin vieressä on myös todella iso leikkipuisto erään rantakahvilan yhteydessä, mikä oli meillekin taas uusi tuttavuus. Me vuokrasimme sillä välin skootterin. Siihen kysytään kansainvälistä ajokorttia, mutta vähän kuin vahingossa eksyimme Arporan kylässä pieneen kojuun, jossa työskenteli hilpeä mies. Joimme siinä soodaa ja jutustelimme. Kysyin häneltä tietääkö hän lähellä skootterivuokraamoja. Niitä on yleensä joka mutkassa, mutta juuri sillä paikkeilla niitä ei näkynyt. Mies antoi oman skootterinsa meille käyttöön, ja pyysi paperiksi vain passin kopiota. Niinpä otimme pyörän ja huruutteliimme sillä pitkin poikin. Kävimme syömässä Vagatorissa, missä viime vuonna yövyimme yhden yön. Muistimme pienen, edullisen ravintolan ja sinne taas menimme. Lautasellinen kasvisriisiä sekä lautasellinen tofua intialaislla raejuustolla maksoivat vain 200 rs ja vatsat tulivat täyteen.
Minäkin vähän skootteria kokeilin, en ole koskaan ajanut moisella. Ajelin pienellä kujalla, ei siitä oikein mitään tullut, mutta eteenpäin pääsin hiljaa enkä kertaakaan kaatunut. Harmitti kun en ole aikanaan mopoakaan ole opetellut ajamaan. Skootteri on täällä yleisin, helpoin ja edullisin kulkupeli. Hinnat vaihtelevat, meille on tarjottu 250 rs/pvä, 1000 rs/vk sekä 2000 rs/vko hintaisia pyöriä. Eilisen vuokra oli 350 rs.
Launtaina käytiin myös Arporan ilta/yömarkkinoilla. Siellä olivat siis myös Peten äiti siskoineen ja muksut. He lähtivät pois aikaisemmin, me jäimme vielä sinne hengailemaan sitten kaksin. Musiikki soi ja ilta oli lämmin sekä ruoka hyvää. Markkinat ovat siellä aina lauantai-iltaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti